Manifesti

 

Tämä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Sitoutumattoman vasemmiston eli Sitvas ry:n manifesti. Tämä on asiakirja, jossa esitellään Sitoutumatonta vasemmistoa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piirissä ja yhteiskunnassa toimivana vasemmistolaisena opiskelijajärjestönä. Manifestissä esitellään ja avataan Sitoutumattoman vasemmiston ydinarvot. Nämä arvot toimivat kaiken toimintamme ja muiden asiakirjojemme pohjana. Manifestia päivitetään tarpeen mukaan ja tarkastetaan vuosittain järjestön hallituksen vaihtumisen yhteydessä puheenjohtajien toimesta.

 

1. Vasemmistolaisuus 

 

Tunnistamme, että yhteiskuntamme perustuu hierarkioihin, ja pyrimme purkamaan niitä. Näemme, että kaikki ihmiset ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia eikä kenenkään arvo perustu ansioihin. Toimimme vastavoimana oikeistolaiselle ja uusliberalistiselle kurjistavalle politiikalle. Sitoutumattomuus nimessämme tarkoittaa, ettemme ole sitoutuneet vasemmistolaisiin puolueisiin. Olemme kuitenkin ehdottoman sitoutuneita vasemmistolaisuuteen yli järjestörajojen. HYY:ssä tehtävänämme on ajaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla toimivaa ylioppilaskuntaa, ja pitää huolta yhdenvertaisuuden toteutumisesta ylioppilaskunnassa ja yliopistolla. Vasemmistolaisella vastavoimalla luodaan positiivista muutosta yhteiskuntaan ja ylioppilaskuntaamme.

 

2. Yhdenvertaisuus ja intersektionaalinen feminismi

 

Intersektionaalisuus tarkoittaa sitä, että huomioidaan risteävien erojen yhteisvaikutukset yksilön tai ryhmän asemaan yhteiskunnassa. Näitä eroja voivat olla esimerkiksi etninen tausta, sukupuoli, vammaisuus, pienituloisuus, luokkatausta tai se, että edustaa jotain muuta lajia kuin ihmisiä.

 

Tunnistamme yhteiskunnalliset ja tilannesidonnaiset etuoikeutemme, ja käytämme niiden suomia etuuksia ja resursseja syrjivien käytäntöjen purkamiseen. Pyrimme luomaan tilaa ja välttämään sen tarpeetonta viemistä. Toimimme liittolaisina marginalisoiduille ja haavoittuvassa asemassa oleville. Puramme esteitä vapauden ja tasa-arvon toteutumisen tieltä.

Seksismille, seksuaaliselle häirinnälle ja väkivallalle on aina oltava nollatoleranssi. Patriarkaatti on kumottava. Oletuksien tekeminen toisen identiteetistä, sukupuolesta, seksuaalisuudesta, uskonnosta, taustasta, parisuhdestatuksesta tai muusta henkilöhtaisesta piirteestä on lopetettava. Suhtaudumme stereotypioihin kriittisesti. Emme ota pelastajan positiota yhdenvertaisuutta edistäessämme. 

 

Monikulttuurisuus tarkoittaa erilaisten kulttuuriyhteisöjen rinnakkaiseloa. Marginalisoitujen kulttuurien, kuten saamelaisten ja romanien, asemaa on parannettava. Tulisi entistä enemmän nostaa näkyville opiskelijayhteisön homogeenisuus ja tarkastella vaihtoehtoisen, moninaisemman yhteisön mahdollisuuksia. 

 

Yhteiskunnan ja yliopiston tulee olla yhteisö, johon jokaisella on aito pääsy. Kielen tulee olla kaikille ymmärrettävää. Henkilökohtainen ominaisuus tai tausta ei saa vaikuttaa ihmisen mahdollisuuksiin olla ja toimia. Ympäristön ja sen osien tulee olla saavutettavia erilaisille ihmisille, kuten liikuntarajoitteisille ja neuroepätyypillisille. Erilaiset tarpeet on otettava huomioon julkisen tilan suunnittelussa. Julkinen tila ei kuulu ainoastaan kaupallisille toimijoille.

 

Koulutuksen tulisi aina olla täysin maksutonta ja avoinna kaikille, taustasta riippumatta. Koulutustason periytyminen pitää pysäyttää. Koulutus vaikuttaa tulotasoon, terveyteen ja eliniän ennusteeseen. Koulutuksen ja yliopistoyhteisön tulee olla saavutettava ja ymmärrettävä myös ihmisille, jolla ei ole kulttuurista pääomaa akateemisesta maailmasta esimerkiksi korkeakoulutettujen vanhempien myötä. 

 

Tunnistamme seksuaalisuuden ja seksuaalittomuuden monimuotoisuuden ja kunnioitamme jokaisen ihmisen oikeutta määritellä itse itsensä. Haluamme purkaa binäärisen sukupuolijärjestyksen. Sukupuolia on enemmän kuin kaksi, ja kenenkään ei pidä joutua todistelemaan sukupuoltaan muille. Sukupuolittaminen ja lokerointi muilla kun ihmisen omilla ehdoilla ei ole hyväksyttävää. Turvallisuus ja itsemääräämisoikeus on suotava kaikille. Kritisoimme cis- ja heteronormatiivisuutta.

 

Antirasismi tarkoittaa sitä, että osaamme tunnistaa rasismin ja puuttua siihen aktiivisesti. Kannustamme liittolaisuuteen ja jokaista tiedostamaan omat ennakkoluulot niiden kitkemiseksi. Rasismiin tulisi puuttua sen kaikissa ilmenemismuodoissaan ja tuomita se. Rodullistettujen vähemmistöjen kuuluvuutta ja asemaa tulisi parantaa yhteiskunnassa ja yliopistoyhteisössä. Meidän tulisi nähdä rotu sosiaalisesti tuotettuna ja sorrolle alisteisena kategoriana. Jaetaan rasismin painolastia tasaisemmin. 

 

Kiinnitämme huomioita tiloihin, niin fyysisinä kuin symbolisina paikkoina. Tiedostamme vapaan tilan yltyvän hupenemisen. Ilmaisen ja kaikille turvallisen tilan on tulisi olla itsestäänselvyys, jotta monimuotoinen toiminta voi jatkua irti taloudellisesta paineista. Emme kannata markkinaehtoista toimintaa tiloissamme, emme harrasta voitontavoittelua ja vältämme kaupallisten tilojen tukemista. Vapaiden ja epäkaupallisten tilojen puolesta! 

 

3. Solidaarisuus

 

Nationalismi on aikansa elänyt aate, joka ei kuulu 2020-luvun yhteiskuntaan. Meidän tulee ajatella tekojemme vaikutuksia laajemmin kuin pelkästään valtioiden rajojen sisäisesti. Me-muut-ajattelu luo vaarallisia vastakkainasetteluja. Turvapaikanhakijoiden, ihmiskaupan uhrien, paperittomien aseman parantamiseksi on tehtävä töitä. Emme usko kansalliseen yhtenäisyyteen ja ihmisten sulauttamiseen suomalaisuuteen. Meidän mielestämme jokaisella tulisi olla mahdollisuus olla oma itsensä ja liikkuvuuden vapaata. Suomalaisuus ei ole identiteetti, joka ihmisen tulisi omaksua tullakseen täysivaltaiseksi kansalaiseksi tai minkään muunkaan yhteisön jäseneksi. Ylioppilaskunnan ja oman toimintamme kolmikielisyys on yksi tapa tukea tätä.

 

Tunnistamme, että kuulumme globaalisti etuoikeutuimpien joukkoon ja pyrimme kantamaan vastuumme siinä. Globaali solidaarisuus yli nationalististen rajojen on suotavaa tai pikemminkin pakollista. Emme sulje silmiämme maailman tapahtumilta, vaan osoitamme solidaarisuutta paikallisesti. Yhteisen tiedon levittäminen ja tietoisuuden kasvattaminen auttaa luomaan painetta, joka mahdollistaa muutoksen yli valtiollisten rajojen.

 

Emme kannata individualismia, missä kaikkien ihmisten odotetaan toimivan oman edun ja tavoitteiden mukaan. Ihminen on lajina pohjimmiltaan sosiaalinen ja mielestämme jakaminen oikeudenmukaista. Kollektiivinen solidaarisuus on sosiaalista tasa-arvoa ja se on uhattuna myös ylioppilaskunnassamme. Tutkinnot nähdään yhä useammin välineellisinä polkuina kohti parempia positioita kilpailullisessa palkkatyöyhteiskunnassa. Sitvas kannattaa solidaarisuutta myös yliopistoyhteisössä, jotta yliopiston tehtäväksi ei jää vain tuottaa eksperttejä kilpailuyhteiskuntaan. Yliopistoyhteisö koostuu opiskelijoista, opetushenkilökunnasta, hallinnosta sekä kaikista muista, jotka ovat osana tuottamassa tietopääomaa tai osana yliopistolla tehtävänää pitkälti näkymätöntä ylläpitotyötä, esim. kiinteistöhuoltajat.

 

Solidaarisuutemme ei rajoitu pelkästään ihmisiin. Vastustamme spesismiä eli lajin perusteella tapahtuvaa sortoa ja tunnistamme ihmisen eläinlajina muiden joukossa. Eläinten oikeudet tulee tunnustaa ja massiivinen tehotuotanto on lopetettava. Toimimme sellaisen yhteiskunnan puolesta, joka minimoi muunlajisten eläinten hyväksikäytön ja riiston esimerkiksi ruoantuotannon kautta. Kaikilla eläimillä on itseisarvo.

 

4. Ekologinen kestävyys  

Ilmastokriisi on koko maapalloamme uhkaava akuutti uhka, jonka torjumiseen meidän kaikkien tulee osallistua. Luonto ei ole meille loppumaton varanto, jota voimme riistää vastuuttomasti. Maapallo on yksi yhteinäinen kokonaisuus ja tunnistamme itsemme osana sitä. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja planeetan säilyttäminen elinkelpoisena on aikamme tärkein kysymys. Koska ilmastokriisi on pitkälti kapitalismin aiheuttama, emme näe sitä ratkaisuna ongelmaan. Suuria lakimuutoksia ja rajoituksia ympäristön saastuttamisen ja hiilidioksidipäästöjen suhteen on tehtävä välittömästi. Ilmastotoimissa on huomioitava globaali eriarvoisuus ja kolonialismin historia ja tehtävillä toimilla ei saa heikentää jo valmiiksi heikossa asemassa olevien ihmisten asemaa. Rikkaat maat ja suuryritykset ovat pääsyyllisiä ilmastonmuutoksessa.

 

5. Rauha ja väkivallattomuus

 

Vastustamme aseellista, rakenteellista, sosiaalista, taloudellista, kielellistä, henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Sitvas käsittää väkivallan käsitteen sen laajimmassa merkityksessä. Sanat konkretisoituvat teoiksi, minkä vuoksi ei ole yhdentekevää, mikäli ihmisryhmiä leimataan eriarvoisiksi. Kieli ja rakenteet voivat luoda ja ylläpitää väkivallan muotoja. Vastustamme pakkoarmeijaa niin väkivallattomuuden, kuin sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

 

Uskomme väkivallattomaan aktivismiin. Passiivisuus on hiljaista hyväksyntää, aktivismi sen vastakohta. Vastarinta ja alhaalta ylös-kohdistuva toiminta mahdollistaa vallitsevien vallan muotojen ravistelun. Suora toiminta on vapaa byrokratian rajoituksista. Tiedostamme, että väkivallattomuus on etuoikeus. Otamme kantaa ja nostamme epäkohtia julkiseen keskusteluun. Kansalaistottelemattomuus on mielestämme legitiimi toiminnan ja vaikuttamisen muoto. 

 

6. Talouden uudet muodot

 

Vastustustamme taloudellista uusliberalismia. Yhteiskuntaa ei tulisi rakentaa ja ylläpitää yritysten ehdoilla. Uskomme, että sosialistinen talousjärjestelmä on kestävämpi kuin kapitalistinen. Vaikuttaminen ei tapahdu kuluttamalla eikä vastuu myytävistä tuotteista ole kuluttajalla. Vastustamme pääomakeinottelua ja ns. verosuunnittelua. Tunnistamme yhteiskunnan, mutta myös pienempien ryhmien taloudellista eriarvoisuutta ja puutumme siihen. Vaadimme yrityksiltä vastuullisuutta. Kilpailutuksen perusteena ei tulisi toimia hinta, vaan tulisi korostaa vastuullisuusseikkoja valintakriteereissä. Emme alistu vaan teemme vastarintaa, yhdessä ja äänekkäästi kapitalismia vastaan.

 

Jatkuva kasvu ja tehokkuusvaatimuksen tarvitsevat vastapainoksi kriittistä jarrutusta. Vaatimukset ja paineet jatkuvasta kasvusta ovat ristiriidassa hyvinvoinnin toteutumisen kanssa. Näemme tehokkuuspaineen olevan haitallista niin yksilö- kuin yhteiskunnan tasolla. Ihmisen odotetaan olevan jatkuvasti parempia, saavan entistä enemmän tulosta yhä vähemmällä tuella. Tämä on seurausta kapitalistisen tuotantotavan laajentumiselle ihmisen elämän eri tasoille. Jatkuva tuottavuuden maksimointi on vailla tarkoitusta ja ihmiset maksavat siitä terveydellään. 

 

7. Demokratia

 

Toimimme avoimesti ja yhdessä päätettyjen periaatteiden pohjalta. Jäsenistöä kuullaan ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan. Emme suhmuroi tai ylläpidä hyväveli-verkostoja, vaan tunnistamme ne ja puutumme niihin. Jokaisen äänen tulisi tulla yhdenvertaisesti kuulluksi ja saada mahdollisuuksia vaikuttaa. Järjestämme kohtaamispaikkoja yhteistyön luomiseksi. 

 

Sosiaalinen, taloudellinen ja rakenteellinen oikeudenmukaisuus kuuluu demokratiaan. Utilitaristisessa arvomaailmassa tarkoitus pyhittää keinot – meidän mielestä sekä keinojen että päämäärien tulisi olla eettisesti kestävällä pohjalla. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa meille ennen kaikkea sitä, että instituutiomme ja kaikki järjestämämme rakentuvat tasa-arvon periaatteelle.

 

Vallan ei tule keskittyä pienelle ihmisryhmälle vaan yhteiskunnan tulee olla tasa-arvoinen. Haluamme tuoda näkyväksi piileviä valtarakenteita. Valta pois yrityksiltä ja takaisin ihmisille. Huomioimme vallan ja erinäisten ominaisuuksien yhteenliittymiä. Antiautoritaarisuus on meille luontevampaa, kuin kyseenalaistamaton valtaan alistuminen.

 

8. Kulttuuri

Kulttuuri on itseisarvo ja sen tulee mahdollistaa markkinoista vapaata toimintaa. Kulttuuri mahdollistaa henkilöille mahdollisuuden ilmaista itseään. Kaikki kulttuuri on meille tärkeää, mutta alakulttuurit ovat erityisen uhanalaisia.  Kulttuuri on äänitorvi erityisesti vähemmistöille jota valtavirta syö ja imaisee itseensä. Kulttuurin puolesta taistelu tarkoittaa sitä, että turvataan kulttuuristen toimijoiden taloudellinen riippumattomuus markkinoista. Pelkkä raha ei ole ainoa rajoittava tekijä, vaan kulttuuria uhkaavat monet muutkin esteet kuten näkyvyys, marginalisoiminen, arvostuksen puute, epätasa-arvo, pakkokaupallisuus. Tuki mahdollistaa myös maksujen ja hintojen pitämisen saavutettavalla tasolla. Olennaista on, että takaamme turvan ja vapauden toteuttaa se, mitä koetaan tarpeelliseksi esittää. 

 

Hyväksytty Sitoutumattoman vasemmiston vuosikokouksessa 19.2.2020