Millaista on olla edarissa?

Millaista on olla edustajistossa? Mitä se antaa ja mitä se vaatii? Sitvasin edustajistoryhmän jäsenet Joel Lindqvist ja Lauri Linna vastaavat kysymyksiin.

Mitä olet saanut edustajistossa toimimisessa?

Joel: Aivan ennen kaikkea edaattorina toimiessa oppii uutta. Yhtäältä siitä, miten HYYn kaltainen suuri lafka oikeen toimii käytännössä ja mitä se tekee, toisaalta vaikkapa eri edaripoliittisten ryhmittymien välisistä juoninnoista ja siitä, mikä edustuksellisessa demokratiassa on oleellista ja miten siellä voi saada tehokkaasti asioita aikaan. Toinen tärkeä asia edustajissa minulle ovat ihmiset: siellä oppii tuntemaan paljon samanhenkisiä ja vielä enemmän sinun kanssasi eri mieltä olevia ihmisiä, joiden kanssa voi käydä hyvää analyyttista keskustelua edarin kuumista aiheista tai jostain ihan muustakin.

Lauri: Ystävien ja kiinnostavien keskustelujen lisäksi olen saanut itsevarmuutta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Jos jaksaa hieman perehtyä käsiteltäviin asioihin, ymmärtää nopeasti, että aluksi hankalilta näyttäneissä kysymyksissä voi itselläkin olla merkityksellistä sanottavaa. Toisaalta edustajistossa oppii, että vaikuttaminen ei ole mahdotonta, vaikkakin usein tulee myös tappioita. Jos on ahkea, voi todella saada aikaan merkittäviäkin muutoksia. Esimerkiksi se kuinka hyvin ympäristö ja yhdenvertaisuus huomioidaan ylioppilaskunnassa, riippuu melkein täysin siitä kuinka monta ahkeraa tekijää on niitä ajamassa eteenpäin.

Mitä sinulle tärkeitä asioita edustajistossa on käsitelty? Miten olet vaikuttanut niiden käsittelyyn?

Joel: Minulle ennen kaikkea tärkeitä asioita ovat tyypillisesti olleet ympäristöön ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat. Esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnitelman uudistamisen lähetekeskustelussa käytin SitVasin ryhmäpuheenvuoron, jossa kerroin liudan [ainakin meidän mielestämme!] hyviä pointteja liittyen uudistustyöhön, kuten vaikkapa asiantuntijalausuntojen keräämisen, joka lopulta myös toteutettiin yhdenvertaisuussuunnitelmaa päivitettäessä. Tätä tekstiä kirjoitettaessa tosin yhdenvertaisuussuunnitelmaan hyvä uudistustyö on valumassa vaarallisesti hukkaan, kun hallitus yrittää vesittää suurimman osan sen hyvistä uusista kirjauksista. Työ yhä yhdenvertaisemman suunnitelman puolesta siis jatkuu edelleen.

Lauri: Samoin kuin Joelille, on minullekin erityisesti yhdenvertaisuus lähellä sydäntä. Usein voitot edustajistossa liittyvät siihen, että saa johonkin linjapaperiin tai vastaavaan sisällytettyä itselleen tärkeitä tavoitteita. Olen edustajistossa saanut läpi esimerkiksi kirjauksen siitä, että ylioppilaskunnan hankkiessa mahdollisesti uusia tiloja, tulisi niiden olla esteettömiä. Yhdenvertaisuussuunnitelman valmistelussa olen ollut samoin aktiivisesti mukana. Vaikka HYYn nykyinen hallitus onkin karsimassa sen tavoitteista merkittävää osaa pois, olen ylpeä siitä, että sinne ovat jäämässä muun muassa sinne saamiani kirjauksia, joilla pyritään transihmisten oikeuksien parantamiseen ja yliopistolla olemisen helpottamiseen.

Millaista edustajiston kokouksissa on?

Joel: Oman kokemukseni ja vertailukohtieni perusteella edarin kokouksissa on oikeastaan melko formaali meininki; välillä touhu muistuttaa varmaankin enemmän eduskunnan täysistuntoa kuin opiskelijahenkistä kokoontumista. On paljon joka kokoukseen liittyviä perinteisiä ja osin kankeitakin käytänteitä, jotka ajoittain hidastavat kokouksen kulkua. Kokouksissa myös helposti vain unohtuu selaamaan naamakirjaa koneella, joten kokouksissa on tärkeää pysyä skarppina hereillä ja mennä pönttöön kertomaan kantansa, kun on sen aika. Toisaalta mitään tyhjänpäiväisyyksiä ei kannata mennä jaarittelemaan, ihan kokouksen itsensä sujuvuuden nimissä.

Lauri: Kokouksissa on tosiaan melko virallista. Puheenvuoroja pitää pyytää paperilomakkeilla ja ne käydään pitämässä salin edessä. Tämä kuitenkin mahdollistaa kokousten sujuvan videoimisen nettiin kenen tahansa seurattaviksi. Parasta kokouksissa on kun pääsee puhumaan eteen jostain itselle tärkeästä aiheesta. Vielä hienompaa toki on, jos tämän jälkeen seuraava edustajiston päätös on oman kannan mukainen.

Millaista muissa HYYn toimielimissä toimiminen on? Mitä niissä käsitellään?

Lauri: Tänä vuonna toimintalousjohtokunnan varapuheenjohtajana ja siellä SitVasin edustajana. Talousjohtokunta, lyhyemmin TJK, käsittelee ylioppilaskunnan talouteen ja järjestöihin liittyviä kysymyksiä. Me muun muassa päätämme siitä millä kriteereillä järjestötuet jaetaan HYYn piirissä toimiville järjestöille. Pyrin siihen, että noissa kriteereissä ympäristön ja yhdenvertaisuuden huomioimisella olisi riittävä painoarvo. Talousjohtokunnassa toimiminen on ollut mukavaa sillä, vaikka siellä ei käsitellä tai ainakaan päätetä välttämättä niin suuren luokan kysymyksistä kuin edustajistossa, pääsee siellä usein viemään asioita askeleen tai pari parempaan suuntaan esimerkiksi ylioppilaskunnan budjetin osalta.

Joel: Toimin tänä vuonna SitVasin edustajana valmisteluvaliokunnassa sekä sen varapuheenjohtajana. Valmisteluvaliokunnan, tuttavallisemmin VVKn, ideana on käsitellä edarin kokouksissa käsiteltävät asiat etukäteen pienemmällä porukalla. VVK siis kokoontuu pienemmällä edustuksella ennen edarin kokouksia, ja ikäänkuin “perkaa” kyseisen kokouksen asialistan läpi, ja täten yrittää selvitellä suurimpia kiistakohteita ja etukäteen ja muutenkin sujuvoittaa varsinaisen kokouksen etenemistä. VVKn kokoukset ovat myös oiva paikka redariyhmille tuoda etukäteen ideoitaan esille muiden tiedoksi. Mitään suhmurointia VVKssa ei ole tarkoitus harjoittaa: kaikki VVKn asiat käsitellään myös edarin kokouksissa eikä VVKlla ole mandaattia lyödä mitään ennalta lukkoon.

Mitä edustajistossa toimiminen vaatii?

Lauri: Ylioppilaskunta toiminta voi näyttäytyä etäiseltä ja hankalalta, mutta siihen pääsee onneksi nopeasti sisälle. Edarissa toimiseen ei tarvitsekaan muuta kuin motivaatiota. Tiedot siitä mitä kaikkia asiakirjoja ylioppilaskunnalla on, mihin kaikkeen edustajisto voi vaikuttaa ja miten, tulevat kyllä toisilta edustajistoryhmän jäseniltä. Jos haluaa toimia esimerkiksi koulutusleikkauksia vastaan, ajaa HYYstä yhdenvertaisempaa tai HYY Yhtymästä vastuullisempaa, ei edustajistossa tule tylsää sillä kamppailtavaa riittää!

Joel: Ehkä ennen kaikkea edarissa toimiminen vaatii sitä, että on hereillä, ja seuraa mitä ympärillään tapahtuu. Pysyy perillä kokousten asiakirjoista, siitä mitä netissä ja kampuksella puhutaan edarin kuumista aiheista, ja sanoo sanottavansa, kun on jokin uusi näkökulma asioihin. Loppujen lopuksi mitään sen erityisempää edarissa oleminen ei edellytä: mitää supervoimia ei vaadita ja todella pitkälle pääsee jo sillä, että on kiinnostunut edarin käsittelemistä asioista ja on valmis tekemään HYYstä paremman paikan olla ja elää meille kaikille!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s