Kauas koulutuksen hinta karkaa

Lukukausimaksut EU- ja ETA -maiden ulkopuolisille opiskelijoille, opintotukikuukausien tiukempi rajaus, opintotuen indeksitarkistuksen poisto, opiskelija-asuntojen investointiavustusten poisto –  tässä muutamia hallitusohjelman kirjauksia, jotka koskettavat Suomessa opiskelevaa. Koulutusmaksujen väläyttely vain muutama kuukausi edellisen torjuntavoiton jälkeen jo itsessään nosti opiskelijoiden pinnan yli kiehumispisteen. Maksut ovat kuitenkin vain osa suurempaa kokonaisuutta, kuten jo edellä esitetystä listasta näkyy. Listan poliittiset päätökset kasautuvat lopulta muutokseksi opiskelijan koulutuksen maksukykyyn, joka muutosten voimaantulon myötä heikkenisi voimakkaasti.

Lukukausimaksut maailmalla

On selkeää, etteivät yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen globaalisti lähde liikkeelle korkeakoulutuksesta, vaan perusteista eli mahdollisuudesta oppia lukemaan ja kirjoittamaan, mahdollisuudesta perusopetukseen. Siksi ei ole järkevää yksinään verrata korkeakoulutuksen saavuttavuutta ja hintaa valtioiden välillä. Osa valtioista tarjoaa ilmaisen, kattavan ja laadukkaan perusopetuksen jokaiselle lapselle, samalla kun osassa valtioista suurin osa väestöstä oppii juuri ja juuri lukemaan. Järkevämpää onkin verrata maailmaa blokeittain, sillä eri maanosissa on myös omat haasteensa.

Länsimaissa eli karkeasti jaoteltuna anglosaksisissa uudisasukasvaltioissa (Yhdysvallat, Kanada, Uusi-Seelanti ja Australia) ja Euroopassa suurimmaksi haasteeksi muodostuu kallistuvan koulutuksen ja jyrkästi kohonneen työttömyyden välinen ristiriita. The Newsweek –lehti laski Yhdysvalloissa, jo ennestäänkin kalliin koulutuksen maassa, koulutuksen hintalapun nousseen vuosien 2002-2012 välillä julkisissa yliopistoissa kolmanneksella ja yksityisissä sitäkin enemmän. Samanaikaisesti yliopistosta valmistuneiden mediaanipalkan tavoitusikä nousi 30 ikävuoteen (1980-luvulla sama ikä oli 26 vuotta). Samalla maan nuorisotyöttömyys on yhä melkein kymmenen prosenttia koko väestöä korkeampi, eikä korkeakoulututkinto ole enää takuu työpaikkaan tai korkeampaan elintasoon. Toinen merkillepantava seikka anglosaksisten uudisasukasvaltioiden suhteen on Eurooppaan nähden moninkertaiset lukukausimaksut ja heikompi tuki opiskelijoille. Euroopasta Iso-Britannia jää näiden kahden blokin välimaastoon.

Aasian ja Afrikan maanosista löytyvät maailman köyhimmät valtiot. Näiden valtioiden lukukausimaksut ovat keskimäärin korkeita ulkomaisille opiskelijoille, mutta kohtuuhintaisia paikallisille, jos pelkkään koulutuksen hintalappuun katsoo. Kuitenkin verrattuna maiden keskituloihin, ovat maiden paikallisten opiskelijoiden maksut lopulta moninkertaisesti korkeampia keskiverrolle paikalliselle, kuin ulkomaalaisten maksut ovat esimerkiksi Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta tulevalle opiskelijalle.

Oman lukunsa muodostavat vielä Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan tilkkutäkit. Latinalaisen Amerikan suurin ongelma yleisesti on yksityisen korkeakoulutuksen laskeva taso, mutta valtaosalle paikallisista tulotasoon nähden kallis hintalappu. Poikkeuksia tähän sääntöön kuitenkin löytyy. Kuubassa ei ole lukukausimaksuja ja valtio on sitoutunut universaalin korkeakoulutuksen tavoitteeseen rajojensa sisällä, vaikka joutui esimerkiksi vuonna 2012 leikkaamaan korkeakoulutuksesta heikon taloudellisen tilanteensa vuoksi. Ulkomaisten opiskelijoiden koko yleisesti nelivuotisen tutkinnon kattava maksu vaihtelee välillä 18 000-36 000 € eli kohtuuhintaisesta lievästi kalliiseen. Maanosasta myös Chile on julistanut tavoittelevansa ilmaista korkeakoulutusta vuoteen 2016 mennessä.

Lähi-idän maat taas voidaan jakaa Arabian niemimaan rikkaisiin öljyvaltioihin, jotka kaikki ovat korkeiden lukumaksujen maita, ja muihin alueen köyhiin valtioihin, joiden korkeakoulumaksut ovat pääosin kansainvälisesti verrattuna kohtuullisia. Arabian niemimaan poikkeuksena toimii köyhä Jemen, jonka korkeakoulujen lukukausimaksut ovat yhtä lailla kohtuullisia kansainvälisellä mittapuulla. Tästä vielä oma tapauksensa on Israel, jossa hepreankieliset tutkinnot ovat huokeaa hintataso, alle 3000 euroa, mutta englanninkielisten maksut vaihtelevat noin 10 000 ja 15 000 euron välillä kanditutkinnon kohdalla ja peräti kaksikertaistuvat maisteritutkintoon tultaessa.

Opiskelijan maksukyky Euroopassa

Eurokriisin jälkeen myös Euroopassa ovat työttömyyslukemat nousseet, mikä on antanut uutta ponnistuslautaa ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksujen kannattajille. Pohjoismaat on totuttu näkemään tasa-arvo- ja hyvinvointilistausten kärjessä. Kuitenkin erityisesti koulutuksen kohdalla on tämä malli jo murtumassa. Ruotsi otti EU- ja ETA -maiden ulkopuolelta tulevien kandi- ja maisteritutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksut käyttöön vuonna 2011. Maksujen suuruus vaihtelee yliopistoittain noin 10 000 eurosta reiluun 20 000 euroon per vuosi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on lukukausimaksujen myötä pudonnut melkein kolmanneksella samalla kun maailman köyhimmiltä mantereilta Aasiasta ja Afrikasta tulevien opiskelijoiden määrä on puolittunut. Edes valtion ja korkeakoulujen stipendirahastot ja aikaisempaa laajempi ja aggressiivisempi markkinointi eivät ole onnistuneet nostamaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää entisiin lukemiinsa. Tanskan vastaava askel vuonna 2006 lievästi kohtuullisimmilla 6 000-13 000 euron maksuilla ei ole ollut juurikaan onnistuneempi.

Samaan aikaan kun pohjoismaista tasa-arvon tyyssijaa hajotetaan moukarilla, löytyy Manner-Euroopasta yksi askel myös vastakkaiseen suuntaan. Saksa poisti äskettäin vuonna 2007 käyttöön ottamansa lukukausimaksut, sillä korkeakouluihin haluttiin lahjakkaita opiskelijoita yhteiskuntaluokkiin katsomatta. Jostain syystä kuitenkin tämä yhden merkittävimmistä Euroopan Unionin maista tekemä koulutuspoliittinen valinta nähdään Pohjoismaissa jo utopismina.

Tanskan erottaa muista Pohjoismaista se, että kaikki opiskelijat saavat opintotukea valtiolta. Sama pätee myös Saksan järjestelmään. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa opintotukea saa valtaosa opiskelijoista, jättäen kuitenkin EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat järjestelmän ulkopuolelle, kun taas Islannissa ei ole olemassa minkäänlaista tukijärjestelmää.

Kaikista Euroopan maista opiskelijalle taloudellisesti vaikein on Iso-Britannia (Skotlantia lukuun ottamatta) korkeimpien lukukausimaksujen ja puuttuvan tukijärjestelmän johdosta, mutta kuningaskunnan opintolainajärjestelmä on lopulta osittain suomalaista inhimillisempi: lainoja aletaan periä takaisin vasta kun opiskelijan vuotuiset ansiot ylittävät 21 000 punnan raja-arvon, toisin sanoen vasta kun maksukykyä löytyy.

Opiskelijan maksukyky laajempana käsitteenä

Lukukausimaksujen synnyttämistä ja suuruutta on tärkeää tarkastella ennen kaikkea kahdesta näkökulmasta: osana muita taloudellisia muuttujia, jotka yhdessä määrittävät opiskelijan mahdollisuuden maksaa koulutuksen hinta, sekä osana niin valtioiden sisäistä yhteiskunnallista kuin globaaliakin oikeudenmukaisuutta.

Koulutuksen hinnassa on ennen muuta kyse yhteiskunnan sosiaalisesta liikkuvuudesta sekä yhdenvertaisista mahdollisuuksista, vaikkei taloudellisesti kaikkien ulottuvissa oleva koulutus  yksinään vielä kaikkia samalle viivalle elämässä asetakaan. Tämä aspekti ei ulotu vain valtioiden sisälle, vaan globaalissa maailmassa Suomen lukukausimaksuilla on vaikutuksensa myös maailman köyhempien alueiden opiskelijoiden mahdollisuuteen hankkia itselleen korkeakoulututkinto ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet määrittää oman tulevaisuutensa suunta, ehkä hyppysellisen jopa oman kotimaansa. Suomen uusi hallitus on kuitenkin taitavasti osoittanut omanapaisuutensa yhdenaikaisesti leikkaamalla kuin viikatteella kehitysavusta, mutta samalla viemällä myös korkeakoulutusta yhä useamman saavuttamattomiin.

Sophia Leppä 

Kirjoittaja on Vasemmistonuorten toinen varapuheenjohtaja ja vielä opintojensa suuntaa etsivä tämän hetkinen matematiikan opiskelija, jota kiinnostaa yhteiskunnallinen solidaarisuus niin globaalilla, kansallisella kuin yhteisötasollakin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s