Sukupuolittunutta tutkimusta

Useaan yliopistotutkintoon sisältyy tilastotieteen metodiopintoja. Esimerkiksi oman oppiaineeni psykologian maisterin tutkinnosta ne kattavat viidesosan. Tilastotieteen menetelmien hallitseminen on oleellista alalla, joka hyödyntää tieteellisen tutkimuksen tuloksia. Psykologiassa esimerkiksi erilaiset tutkimusmenetelmät, kuten potilas- ja asiakaskäytössä olevat kyselylomakkeet ja terapiat perustuvat tutkimuksiin, joiden merkitsevyys on arvioitu tilastollisin menetelmin. Alasta riippumatta on pystyttävä arvioimaan kriittisesti niitä tutkimustuloksia, joita asiantuntija-asemassaan aikoo työnsä pohjana käyttää.

Kursseilla lähes kaikki tilastolliset tarkastelut alkavat aineiston jakamisella erilaisiin ryhmiin luokittelevien muuttujien mukaan. Lähes aina tämä jakava muuttuja on sukupuoli. Jään valitettavan usein miettimään, kuinka tarkoituksenmukaisia sukupuolten väliset vertailut ovat ja onko mahdollista, että näillä vertailuilla itseasiassa luodaan keinotekoisia sukupuolieroja.

On ensinnäkin kyseenalaista käsitellä sukupuolta dikotomiana. Sukupuolispektrin pelkistäminen kahdeksi erilliseksi kategoriaksi ei anna tilaa erilaisille sukupuolen ilmaisuille. Usein tutkimusten taustatietolomakkeissa määritetään etukäteen kaksi mahdollista kategoriaa, mies ja nainen, eikä edes anneta vaihtoehtoja ”en tahdo määritellä sukupuoltani” tai ”ei kumpikaan”. Jos kieltäytyy määrittämästä itseään mieheksi tai naiseksi, jää lähes aina auttamatta tutkimuksen ulkopuolelle. Tämänkaltainen otoksen rajaaminen voi myös vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen.

Vaikka tilastotiede onkin tietoa ”keskimäärin”, voidaan tieteellisen tutkimuksen auktoriteetillä asettaa odotuksia ja paineita yksilöille. Monelle lienee tuttu esimerkki tyttöjen huonosta menestyksestä matematiikasta. Tytöt pärjäävät poikia huonommin matematiikassa, koska tutkimusten mukaan tytöt pärjäävät poikia huonommin matematiikassa. Toisin sanoen, tutkimustuloksista tulee performatiivisia, ne saavat aikaan ilmiön, jota itse pyrkivät kuvaamaan. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä ”demand characteristics” ja sen kontrolloimiseksi nähdään yleensä vaivaa tutkimusten suunnitteluvaiheessa. Jostain syystä ainakin psykologian ala tuntuu opiskelijan näkökulmasta olevan varsin sokea ilmiölle sukupuolen suhteen.

Sukupuolieroja ei tietenkään voi aina jättää huomioimatta. Sukupuolen sivuuttaminen yhteiskunnassa, jossa rakenteet ja käytännöt määrittelevät yksilöitä tietyn sukupuolen edustajiksi ja kohtelevat heitä sen mukaan eri tavalla, ei käy. Vaikka sukupuolta ja sen ilmaisuja rajoittavia lakeja ja määräyksiä jatkuvasti heikennettäisiin, vaikuttavat normeina ilmenevät valtasuhteet yhä siihen, mitä pidetään tietylle sukupuolelle hyväksyttävänä. Esimerkiksi sukupuolikiintiöitä tarvitaan vielä välietappina sukupuolittuneista odotuksista vapautuneeseen yhteiskuntaan.

Tavoitteen, sukupuolittuneisuudesta vapautumisen, saavuttaminen edellyttää ristiriitaisia toimenpiteitä. Toisaalta on saatava tietoa yhteiskunnan sukupuolittuneista käytännöistä ja puututtava epätasa-arvoistaviin rakenteisiin. Toisaalta kieltäydyttävä tuottamasta yhteiskuntaa, joka liittää tutkimustuloksilla keinotekoisia ja yleistäviä odotuksia sukupuoleen.

Ensimmäisenä askeleena sukupuolisensitiivisempään tilastotieteeseen on kriittisempi suhtautuminen sen menetelmiin. Käsiteltäessä sukupuolieroja on aina kysyttävä, onko niillä merkitystä kyseiselle tutkimuskysymykselle. On myös kyseenalaistettava saatujen tulosten absoluuttisuus: koska elämme vahvasti sukupuolittuneessa yhteiskunnassa, on mahdotonta päästä käsiksi siitä riippumattomien sukupuoliominaisuuksien mahdolliseen olemassaoloon. Toivoisin myös opetushenkilökunnalta rohkaisua kriittisempään näkökulmaan saatuihin tuloksiin ja pohdiskeluun taustalla vaikuttavista tekijöistä. Niin, ja sitä taustatietolomakkeen päivittämistä 2000-luvulle.

Niia Virtanen

Teksti on alun perin julkaistu Helsingin yliopiston psykologian ainejärjestö Kompleksin lehdessä 4/2012. Sitvas.fi:hin tekstiä on muokattu alkuperäisestä versiosta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s