Syndikalismi kiinnostaa

Toim. huom. Erik Forman kävi puhumassa Helsingissä 29.8.2012.

On täyttä. Ihmisiä istuu lattialla ja muutamassa tuolirivissä, muutama kiinnostunut on joutunut jäädä seisomaankin. Anarkistinen Antikvariaatti Mustan Kanin Kolo on houkutellut reilut parikymmentä ihmistä kuuntelemaan alustusta yleensä ei-niin-seksikkääksi mielletystä aiheesta: ammattiyhdistystoiminnasta. Keskustelutilaisuudessa yhdysvaltalainen ay-aktiivi Erik Forman alustaa Industrial Workers of The World -liiton historiasta ja omista kokemuksistaan liiton jälleenrakentamisesta Starbucks-kahvilaketjun ja pikaruokateollisuuden parissa. Mutta miksi yhdysvaltalainen ay-toiminta kiinnostaa helsinkiläisiä näin paljon?

IWW perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1905 vastaamaan todelliseen tarpeeseen: perinteiset ammattiliitot hyväksyivät jäsenikseen vain ammattitaitoisia, amerikkalaissyntyisiä ja miespuolisia työläisiä. Kuitenkin nopeasti kasvavat uudet teollisuudenalat vetivät piiriinsä kouluttamatonta ja maahanmuuttajataustaista työvoimaa, jonka organisoimiseen IWW pyrki. Näiden kouluttamattomien maahanmuuttajien joukossa oli myös kymmeniätuhansia Suomesta Yhdysvaltoihin laittomasti tai laillisesti muuttaneita työläisiä, meilläpäin tunnetuimpana kenties laulaja Hiski Salomaa. IWW:n suomenkielisellä lehdellä nimeltään Industrialisti olikin parhaillaan noin kymmenentuhatta tilaajaa. Kultakaudellaan 1920-luvulla IWW saattoikin ylpeillä satojentuhansien työläisten tuella, mutta sisäisten ongelmien ja valtion repression takia liitto sittemmin kuihtui liki olemattomiin.

Jos 1900-luvun alussa IWW vastasi uusien laajojen teollisuudenalojen nousuun, maahanmuuttajatyöläisten tilanteeseen ja perinteisten ammattiliittojen konservatiiviseen jähmettymiseen ”työläisaristokratian” puolustamiseen, niin minkälaiseen tilanteeseen tämän päivän IWW sitten pyrkii vastaamaan? Tilanne muistuttaa itse asiassa yllättävän paljon edellisen vuosisadan alkupäiviä: etenkin palvelusektori laajenee voimakkaasti ja käyttää työvoimanaan paljolti maahanmuuttajataustaisia ammattitaidottomia työläisiä, valtavirran liitot ovat jähmettyneet konservatiivisuuteensa. Puhutaan prekariaatista tai ainakin työvoiman prekarisaatiosta, ihmisistä jotka ovat jääneet työn ja pääoman välisen kompromissin harmaalle alueelle.

Yksi näkyvimmistä IWW:n uuteen aktivoitumiseen liittyvistä kampanjoista on ollut Starbucks-työläisten organisointi. Etenkin New Yorkissa, mutta myös muualla Yhdysvalloissa IWW on onnistunut organisoimaan Starbucks-kahviloiden baristoja kamppailemaan työolojensa puolesta. Erik Forman kertoi omista ruohonjuuritason kokemuksistaan Minnesotan Minneapolisissa, missä hän muiden kahvilatyöläisten kanssa onnistui yllättävänkin pitkän kamppailun jälkeen pakottamaan pomonsa ostamaan kesähelteillä tuskaisen kuumaksi lämmenneeseen kahvilaan tuulettimen. Kun pomo ei muuten suostunut tuulettimen hankintaan, sulkivat työläiset kahvilan ja kävivät työajalla ostamassa tuulettimen johon he kirjoittivat IWW:n iskulauseita. Pomon vaihtoehdoiksi jäi suututtaa kaikki työntekijänsä takavarikoimalla tuuletin, antaa IWW-tuulettimen jäädä myymälään tai ostaa myymälän rahoilla uusi tuuletin. Suoran toiminnan tehokkuudesta kertoo kenties se, että hän taipui jälkimmäiseen.

Esimerkki tuulettimesta kuvaa hienosti IWW:n asennetta ja toimintatapoja. Keskeisiä periaatteita ovat työpaikkalähtöisyys ja suora toiminta. Luottamus siihen, että työpaikoilla tunnetaan tarpeet ja ongelmat parhaiten, ja niihin myös pystytään parhaiten vastaamaan työpaikkatason suoralla toiminnalla. Erik Formanin kertomaa historiallista esimerkkiä seuraillen; kun IWW:n organisoimat metsurit kamppailivat kahdeksan tunnin työpäivän puolesta oli heidän taktiikkanaan yksinkertaisesti lopettaa työnteko aina kahdeksan tunnin jälkeen, vaikka pomo olisikin vaatinut muuta. Suora toiminta esimerkiksi ”laittomien” lakkojen, ulosmarssien ja muiden taktiikoiden muodossa onkin osoittautunut kautta historian tehokkaaksi keinoksi kamppailla huonoja työoloja vastaan.

Keskustelutilaisuus loppuu aplodien jälkeen avoimeen keskusteluun ja kysymyksiin. Ihmiset kysyvät alustajalta käytännön kysymyksiä. Kuinka levitätte sanaa liitosta? Voiko työntekijöillä olla samaan aikaan jäsenyys valtavirran liitossa ja IWW:ssä? Miten sama onnistuisi Suomessa?

Suomessa ei ole perinnettä IWW:n kaltaisesta radikaalista ja syndikalistisesta ay-toiminnasta, ja nykyään liittojen herättämä mielikuva on lähinnä harmaa ja byrokraattinen. Kuitenkin perinteisesti korkean järjestäytymisasteen Suomessakin erityisesti palvelusektori kasvaa voimakkaasti, eivätkä perinteiset ammattiliitot tunnu kykenevän tai haluavan puolustamaan kaikkien työläisten etua. Ehkä kaiken ay-toiminnan ei tarvitsekaan olla harmaata ja byrokraattista, vaan se voi olla suoraa ja konkreettista. Ehkä juuri siksi Mustan Kanin Kolo onkin täyttynyt ay-toiminnasta kuulemaan tulleista ihmisistä.

Samuli Lähteenaho

Industrial Workers of the World: http://www.iww.org
Anarkistinen Antikvariaatti Mustan Kanin Kolo: http://www.mustankaninkolo.info

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s